Tavoiteohjelma                         Alueellisen maaseudun kehittämisohjelma (Alma)        

Prioriteetti / toimintalinja         2- ja 3. linja,

Toimenpidekokonaisuus          N-toimenpide

Toteutusajankohta                   15.04.2002  - 31.03.2004

Alue                                           ALMA-alue; ylimaakunnallinen

Toteuttaja                                 Pirjo Ruokonen Oy

                                                   Ly 1528894-0

                                                   Lammaslammentie 13 E 90

                                                   01710 VANTAA

                                                   puh 09 – 855 90 900, fax 09 855 90 901

                                                   pirjo.ruokonen@pirjoruokonen.fi, www.pirjoruokonen.fi

Yhteyshenkilö                           Pirjo Ruokonen 

1. Taustaa

Edellisten EU-ohjelmakausien hyvistä kehittämishankkeista huolimatta, maaseudun kylien autioituminen ja väestöpako ovat edelleenkin kasvavia ongelmia. Kun asukkaiden määrä kylissä vähenee, vähenevät myös peruspalvelut, ja siten jälleen yhä suurempi määrä asukkaita muuttaa kuntakeskuksiin. Uhkakuvana on rapistuva eläkeikäisten asuttama kyläyhteisö, jolle palveluita ei enää pystytä turvaamaan. Olemassaolevien palveluiden säilyttäminen ja uusien palvelujen tuottaminen on kylien säilymisen näkökulmasta välttämätöntä.

”Elinvoimaa kylille”-hankkeen tavoitteena on kehittää ja luoda palveluja kylien elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Hanke toteutetaan ylimaakunnallisena hankkeena ja toteutuksessa huomioidaan tiedon siirtona yms. yhteistyönä tulevat ja vireillä olevat muut aiheeseen liittyvät hankkeet. ALMA-alueelta hankkeesta saadut osaamisen ja kokemuksen hyödyt pystytään paremmin ja kustannustehokkaammin siirtämään maakunnan rajojen yli, kun hanke toteutetaan ylimaakunnallisena hankkeena. Positiivisia kokemuksia voidaan soveltaa myös alueilla I ja II.

Tietoyhteiskunnan mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet - esimerkiksi ajan ja paikan merkityksen väheneminen palvelujen tarjoamisessa ja yhteispalveluperiaate - tulisi hyödyntää myös kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Elinvoimaa kylille - hanke pyrkii yhdistämään tietoverkkojen mahdollisuuksia ja jo kylissä olemassa olevia rakenteita kaikkia kyläläisiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tarkoituksena on vahvistaa kyläkauppaa ja muokata siitä kyläläisiä palveleva, kylän omista tarpeista lähtevä monipalvelukeskus. Palvelukeskuksen funktiona on ennen muuta kylien peruspalveluiden (kustannustehokas) turvaaminen. Jos kyläkauppias ei ole halukas lähtemään monipalvelukeskuksen luotsiksi tai kylässä ei ole kauppaa, voidaan hankkeen aikana kehittää muitakin malleja palvelukeskuksen toimintaan. Esimerkiksi kyläyhteisön perustama osuuskunta voisi olla yksi mahdollisuus. Hankkeen tavoitteena on sisäistää oma-aloitteisuuden ja hanketyön mahdollisuudet kyläyhteisöjen kehittämisessä. Kyläkauppojen lisäksi keskeinen pyrkimys on löytää kylille myös muita palveluja tai luoda kysyntää. Tämä toteutetaan yhdessä kunnan edustajien, sekä kylätoimikuntien kanssa.

Tavoitteena on elinvoimainen ja kehittyvä maaseutuyhteisö, jossa keskeiset peruspalvelut on pystytty turvaamaan ennakkoluulottoman yhteistyö avulla. Yhteen hiileen puhaltaminen parantaa kylän yhteishenkeä, ilmapiiriä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Tästä on seurauksena, että kylä myös muuntuu aikaisempaa vetovoimaisemmaksi paluumuuttoa ja maalle muuttavia lapsiperheitä ajatellen. Palvelujen turvaaminen ja luominen auttaa ihmisiä säilyttämään riippumattomuutensa, koska apu on tarvittaessa lähellä. Kylien autioitumisen suuntaa pystytään hidastamaan kylän sosiaalista pääomaa kartuttamalla, turvaamalla peruspalvelutaso sekä kehittämällä kylän imagoa.

Aloite hankkeen toteutukseen on syntynyt Suomen Päivittäistavarakauppa ry:n lähikaupparyhmässä,  jossa kylien elinkelpoisuuden ja kyläkaupan olemassaolon yhteys on todettu merkittäväksi. Mikäli kylä ei tue kyläkauppaa ja ei koe sitä tarpeelliseksi, ei kyläkauppa voi elää ja tuottaa palveluja. Kylä ilman kauppaa on vaikeammin kehitettävissä. Peruspalveluiden turvaamisen näkökulmasta on keskeistä, että kyliä ja kyläkauppoja kehitetään yhdessä.

2. Hankkeen edunsaajat

Hankkeessa tarjotaan aktiivisille kylille mahdollisuus parantaa oman kylän palveluja ja monipuolisuutta sekä kaikille kyläläisille mahdollisuus avata uusia näköaloja maaseudun ja kylien kehittämiseen. Hankkeen edunsaajina ovat kaikki kyläläiset, joiden palvelujen saatavuus pyritään turvaamaan saamalla keskeisimmät palvelut kohtuullisen matkan päähän. Verkostojen ja ”tietotupien” syntymisen kautta edunsaajia ovat kaikki maaseutuyrittäjät – esim. kyläkaupat. Lisäksi aktiivisen tiedottamisen avulla hankkeen tuloksia levitetään valtakunnalliseen tietoisuuteen, jolloin myös muut yhteiskunnan toimijat voivat hyödyntää hankkeen aikana syntynyttä tietämystä. 

3. Toiminnan tavoitteet ja tulokset

Tavoitteena on luoda kylille uusia palveluja ja palvelujen kautta uutta muuttoliikkeen houkutteluvuusarvoa, kyläkauppojen innovatiivinen ja kokeileva muovaaminen toimialueensa vuorovaikutteisiksi monipalvelu- ja informaatiokeskuksiksi. Hanke pyrkii kokeilemaan ja kehittämään erilaisia kyläyhteisöissä toimivia tapoja palvelujen järjestämiseksi. Tällöin maakunnalliset peruspalvelut pystytään turvaamaan, kyläkaupat aktivoituvat ja niiden tarpeellisuus koko alueelle tiedostetaan paremmin. Parhaimmillaan esim kyläkauppa voi olla monipalvelukeskus ja näin tukea myös kylien välistä informaation siirtoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Esimerkiksi sen perustamisessa voi olla mukana kaksi läheistä kylää tai molempiin kyliin voidaan muovata omat palvelupisteensä, jotka ovat erikoistuneet toisiaan täydentävään palveluntarjontaan. Monipalvelukeskuksena voi olla myös jokin muu kylällä toimiva yritys tai yhteisö. Samassa yhteydessä tehdään kuluttajien kysyntäkartoitusta mm. lääkkeiden ja alkoholituotteiden osalta. Kartoituksen tavoitteena on antaa arvio kuinka paljon em. tuotteiden puuttuminen kyläkapasta vaikuttaa kysynnän siirtymiseen suurempiin taajamiin ja keskuksiin. Myös maataloustuotteiden ja matkailuun liittyvien tuotteiden myynnin ja markkinoinnin yhdistäminen esim. kyläkauppaan liittyy hankkeen toteutussuunnitelmaan.

Kun puhumme suomalaisuudesta ja palvelujen tasavertaisesta saatavuudesta on kylien ja kyläkauppojen rooli keskeinen. Niiden tarjoamat palvelut ja lähiruoka ovat tällöin keskeisessä asemassa.

Hankkeessa on tarkoitus muodostaa kunnallisten peruspalveluiden kosketuspinta, jolloin esimerkiksi terveydenhoidon, sosiaalitoimen, neuvolan, kirjaston, postin ja vakuutuslaitosten palvelut olisivat helpommin kyläläisten saatavilla.Tavoitteena on myös mm. koko kyläkaupan kiinteistön sekä investointien saaminen aktiiviseen käyttöön ja hyödyntää eri tahojen palvelujen tarjoamisessa yhteispalveluperiaatetta, joustavaa kustannustenjakoa sekä synergiaetua (yhteisiä tiloja, laitteita, työntekijöitä yms.).

Hankkeen aikana mietitään kullekin kylälle soveltuvia oheistoimintoja kyläyhteisön tarpeiden pohjalta. Tällaisia toimintoja voisivat olla esimerkiksi kierrätys- ja jätepiste, uutispiste, yksilöllinen ja kylän sisäinen viestinvälitys, leipomo, talviauraus, polttopuiden välitys, turvapalvelut (4H), mökkiläisille tarkistuspalvelut, vakuutukset, maatilamatkailun tavaratoimitukset ja ohjelmapalvelut, koululaiskyydit, pankkipäätteet, internet-yhteydet,

hankintarenkaat, luomuvälitys, koulutuspalvelut, osuuskuntatoiminta, verkkokauppa, terveydenhoitopalvelut, telelääketieteen hyödyntäminen, hyvinvointipalvelut, eläinlääkäripalvelut jne. Käytännössä kylillä voisi kiertää terveydenhoitaja, diakonissa, parturi, fysioterapeutti, hieroja ja se voisi välittää esimerkiksi maatalouslomituksen ja päivähoidon palveluja. Palvelukeskus-periaatteella voisi tehdä yhteistyötä myös valtiohallinnon palvelujen tarjoajien kanssa, esimerkiksi pisteessä voisi kiertää määräajoin vero-, työhallinnon, Kelan, Melan ja lähiseurakunnan asiantuntija tai poliisin edustaja (lupa-asioiden tai lähipoliisin). Kylien osa-aikaisten asukkaiden vuosihuoltoon liittyvien palvelujen tuottamisesta ja palvelutarjonnan mahdollisuuksista tulee saada arvio. Tämän arvion pohjalta on helpompi herättää keskustelu mm. kotitalousvähennyksen periaatteiden yksinkertaistamisesta ja tätä kautta  pyrkiä lisäämään kysynnän kasvua.

Hankkeen aikana kehitetään menetelmiä, joilla hyödynnetään sekä sitoutetaan osa-aikaisten asukkaiden tietämystä ja osaamista maaseutukylien toiminnallisuuden ja elinolosuhteiden kehittämiseksi.

Hankkeen tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteiden eteenpäin vieminen. Ympäristön suojelua pyritään edistämään logistiikan parantamisen avulla. Päällekkäisiä ajoja taajamiin siellä työssä käyvien avulla, ja matkoja erikoisliikkeisiin pyritään järkeistämään. Myös tietoverkkojen suomia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään tavaran toimituksessa ja jakelussa ja muussa toiminnassa. Esimerkiksi tarpeen mukaan niihin voidaan kehittää kyläyhteisön asukkaiden käyttöön itsepalvelupääte, jossa olisi internet-yhteys ja verkkoyhteydet kaikkiin keskeisiin julkisiin palvelujen tarjoajiin. Palvelukeskus voisi parhaimmillaan toimia myös kyläläisille ns. tietotupana ja siten tukea tietoyhteiskuntakehitystä.

Hankkeen aikana luodaan mittarit ja kriteerit onnistumiselle, esimerkiksi seurataan  kaupan kassavirtaa, kustannuksia, kylän yleistä ilmapiiriä, houkuttelevuutta, logistiikkaa, verkostojen ja palvelutaidon kehittymistä. Tavoitteena on ränsistyvän kyläkaupan/ kylän kierteen katkaiseminen sekä ulkoasun ja palvelutason jatkuva kohentuminen. Samalla koko kylän viihtyisyys kasvaa ja kylän imago paranee. Myös palvelujen saatavuutta ja neuvonnan onnistumista seurataan. Sosiaalisen vuorovaikutuksen parantaminen on eräs hankkeen keskeinen tavoite.

5.            Toimintasuunnitelma 15.04.2002 – 31.03.2004

5.1          Kartoitus, suunnittelu, analysointi, yhteydet ja tiedottaminen 15.4.-30.07.2002

Hankkeen alussa hankkeeseen osallistuvat kylät ja kyläkaupat selvitetään / valitaan (kts. Liitteenä olevat osallistujaluettelot hankkeeseen mukaan haluavista kyläkaupoista tai kylistä).  Pirjo Ruokonen Oy hyödyntää hankkeen alkaessa jo aikaisemmissa hankkeissa luotuja (ja parhaillaankin toiminnassa olevia) kylähankkeiden verkostoja tiedotuksessaan sekä toiminnassaan. Hankkeen käynnistyessä kyläkauppiaille ja kyläyhteisöille järjestetään tiedotusta, esimerkiksi infotilaisuuksia ( suurimmalta osin jo hoidettu ).

Jokainen hankeeseen osallistuva kunta  laatii kyläkohtaisen kehittämissuunnitelma  -  tai tarkentavat jo laadittua. Hankkeen vetäjä Pirjo Ruokonen Oy toimii koko ajan osallistujien apuna suunnitelman tekemisessä ja jatkuvassa arvioinnissa. Vetäjä auttaa myös sekä kauppiasverkoston että laajemman asiointi- ja kyläverkoston keräämisessä, toiminnan ideoinnissa sekä käynnistämisessä. Lisäksi kylien palvelutarpeet kartoitetaan ja asukkaiden halukkuus kehittämistoimintaan varmistetaan.  Verkostotoiminta jatkuu koko projektin ajan, ja tarkoituksena on luoda myös projektin päättymisen jälkeen toimivia itseohjautuvia verkostoja, joilla kuitenkin on vastuullinen vetäjä kyläyhteisössä.

Hankkeessa pyritään keskeisesti hyödyntämään EU:n ohjelmakauden  2000-2006 aikana toteutetut investoinnit ja syntynyt osaaminen ja tulokselliset käytännöt. Hankkeen alussa määritellään asetettujen tavoitteiden pohjalta mittarit (määrälliset ja laadulliset), joiden avulla voidaan arvioida/seurata projektin etenemistä sekä evaluoida hankkeen onnistumista. Hankkeen alussa laaditaan uusi tarkempi hankkeen toimintasuunnitelma ja aikataulutus. Jo hankkeen “alku metreillä” kiinnitetään huomiota laajenevan yhteistyöverkoston sitoutumiseen ja motivointiin.

5.2 Kylien konsultoinnit  01.08.2002 – 30.09.2003

Jokaisessa hankkeeseen  osallistuvassa kylässä tehdään konsultointikäyntejä. Näiden kehittämistilaisuuksien konsultointien tavoitteena on löytää yhteistyömuodot käytännössä, kehittämistoimenpiteet olemassaolevien palvelujen jatkon turvaamiseksi, kehittää uusia palveluja ja luoda toteutuksen tointamalli.

Kehittämistoimenpiteitä ovat mm. kyläkaupan ostovoiman kartoitus, asiakastyytyväisyystutkimukset kehityksen tueksi, kylän asukkaiden tieto-taidon kartoitus mahdollisten uusien palvelujen luomiseksi, kunnan muiden yrittäjien palvelujen tuominen kylälle, kunnan peruspalvelujen kartoitus kylän näkökulmasta, kunnan tontti- ja rakennussunnitelmien kehityssuuntaan vaikuttaminen, sekä kyläläisten motivoiminen kylän kehittämiseen yhdessä kylätoimikuntien kanssa.

5.3 Lisäpalvelujen toimeenpano ja seuranta 01.10.-31.12.2003

Jokaiselle mukaan lähtevälle kylälle,  kaupalle tai muulle vastaavalle organisaatiolle (esimerkiksi  uskyläläisten perustamalle osuuskunnalle) räätälöidään yhdessä kyläyhteisön kanssa toimintasuunnitelma ja kehittämisaikataulu (mm. markkinointi- ja tiedotussuunnitelma). Yhdessä luotujen uusien palvelujen / yhteistyötapojen toteutuksen seurannassa on hankkeen vetäjä keskeisesti mukana. Mikäli lupa- ja hakumenettelyjä tarvitaan hankkeessa, opastetaan myös niiden toteutusta.

5.4 Tulosten arviointi, analysointi ja tiedottaminen 01.01.2004-31.03.2004

Hankkeen vetäjä ja ohjausryhmä toimivat koko hankkeen ajan toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti, eli hankkeen kuluessa kerätään systemaattisesti arviointitietoa onnistumisesta sekä suunnataan hanketoimintaa tämän pohjalta. Hankkeeseen osallistuvien toimijoiden itsearviointi on eräs keskeinen väline toiminnan suuntaamisessa. Lisäksi vetäjä on tiiviissä yhteydessä kylätoimikuntaan, yrittäjiin sekä kyläyhteisön asukkaisiin. Kehittämisohjelmaa räätälöidään aina tarpeen muka.

Hankkeen tuloksista ja kertyneestä arviointitiedosta kootaan loppuraportti. Raportti julkaistaan tiedotustilaisuudessa tai hankkeen aiheeseen liittyvässä valtakunnallisessa seminaarissa. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut kuin hankkeeseen osallistuvat kylät; kuten esimerkiksi kunnat ja maaseudun kehittäjäorganisaatiot. Hankkeen tuloksena saadaan yleistä tietoa kylien tilanteesta, kyläkauppojen nykytilanteesta, kehittämismahdollisuuksista ja koulutuksen tarpeesta. Lopullisena tavoitteena on luoda toimiva, siirrettävissä oleva malli kylän palvelujen kehittämiseksi, sekä kyläyhteisön yhteistyön lisäämiseksi.

Pirjo Ruokonen Oy

Pirjo Ruokonen

toimitusjohtaja